lauantai 30. heinäkuuta 2016

Ekologista energiaa

Esko latauksessa.
Kisumummo ja –pappa ovat ajatelleet asennuttaa meille maalämpösysteemin. Koska naapurikin laittoi. Siitä tuli kyllä kamalasti meteliä herkkiin korviini. Porauksesta siis. Mutta minäpoika kestin sen kuin kisu ainakin. Vaivuin syviin älykkäisiin mietteisiini ja nukuin kaiken porauksen yli yläkerran komerossa.




Ei saa häiritä. Kisu töissä.


Maalämpö on järkevä ja edullinen vaihtoehto kuulemma. Minusta mikä lämpö tahansa on järkevä vaihtoehto. Nyt esimerkiksi aurinko on paistanut kiitettävästi. Hakeudunkin aina sen helliviin säteisiin. Voin kerätä aurinkoenergiaa vaikka koko päivän kuistilla torkkuen. Musta väri on siihen muuten ihan paras. Se imee ihan kaikki säteet ja lämmön syövereihinsä. Paneudun oikein litteäksi ja leveäksi penkille ja vain olen. Aurinkoenergian kerääminen ei vaadi kisulta kovin paljon voimia. Välillä voi kierähtää kyljeltä toiselle ja tallettaa koko turkin täyteen.

Illalla, kun Mami tulee kotiin, onkin sitten hyvä tapa köllähtää syliin ja luovuttaa tätä ihanaa lämpöä vastavuoroisesti hänelle. Hiki vain pursuu Mamin otsalta, kun se silittelee minusta kaikkea energiaa ulos. Näin tosiystävät auttavat toinen toisiansa. Yölläkin jaksaa temmeltää oikein kunnolla, kun on koko päivän ladannut akkuja.

Energiansiirto meneillään.
Talvella muuten, kun ulkona on kylmä, eikä aurinko niin paista, eikä maa lämmitä senkään vertaa, kannattaa mennä vaikka pöydän alle maton päälle. Käy kyljellesi ja aseta kaikki neljä tassuasi patterin alaosaan kiinni. Se on parempi kuin yläosa. Koska jos patterin sisään on päässyt putkahtamaan ilmaa, yläosa ei lämpene yhtä hyvin. Anturoiden kautta lämpö pääsee sitten ihan joka soluun kehossasi.  


Kun olen kerännyt itseeni taas tarpeeksi lämpöä, voinkin asettautua Mamin tyynyn päälle odottelemaan, josko saisi nukkua vieressä ja kehrätä sängyn lämpimäksi. Yleensä ei tosin saa. Mikä on kumma juttu. Vaikka kuinka yritän olla ystävällinen ja antaa kisumassagea ja kasvopesuja, niin useimmiten tulee lähtö. Tämä arvoitus pitää vielä joskus ratkaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti