perjantai 20. tammikuuta 2017

Kyyneleitä virtaa

Nyt siitä kohistaan joka puolella. Vallan vaihtumisesta nimittäin. Tulee tuutin täydeltä. Ja mihin se valta sitten oikein vaihtuu? Vallattomuuteenko? Onko se Ameriikan entinen resitentti nyt vallan vallaton?

Niin kuin meidän Niinistö taannoin paljasti syvimmän sisimpänsä kertomalla olevansa puolivallaton poikamies. No, sen jälkeen kyllä valtaa tuli yllin kyllin, kun pääsi resitentiksi ja sai vieläpä puolison.

Miksi muuten prinsessat saa puolison, mutta prinssi vain puoli valtakuntaa? Sitä pitää kohta vetäytyä pohtimaan oikein olan takaa. Politikointi on raskasta puuhaa.

Hurja on, vai mitä?
Mutta kuka se onkaan kaikkein valtaapitävin kuningas? No itse Leijona tietysti. Viidakon Valtias, savannien Kunkku. Minulla ja Leijonalla on paljon yhteistä. Ellinoorakin laulaa meistä: ”Eihän Leijonil oo kyynelkanavii…”


Eihän näin komeissa silmissä voi olla mitään vikaa...?


Viereen on päästävä yläkerrassa
hinnalla millä hyvänsä.















No, ei ole minullakaan ja siksi Kisumummo joka päivä tunkee niitä ärsyttäviä kostutustippoja kauniisiin, oransseihin silmiini. Mutta onneksi ne saa käden käänteessä (tai siis pään käänteessä) pudisteltua pois kätevääkin kätevämmin.

Samu Putro taas väittää, että kyyneleitä virtaa vasta alakerrassa, mutta kyllä niitä yläkerrassakin joskus virtailee, jos on oikein kuiva ilma.



Mutta tämän talon valtias olen minä. Ja ehkä Esko-Peskokin vähän. Miau!

Saksan Minionsilla on muuten tänään synttärit. Onnea sille! Hieno kakku on.
Ninja Go on muotia.

lauantai 14. tammikuuta 2017

Koiran unta ja kissan unelmia

Huomenta! Olen viettänyt taas ihanaa kaamosta. Eli nukkunut suloisesti milloin missäkin. Ihanaa on ollut.

Koira muuten nukkuu niin, että toinen silmä on auki. Sen pitää nimittäin tehdä töitä unissaankin. Etenkin vahtikoiran. Sen toinen aivopuolisko tarkkailee koko ajan ympäristöään. Myös ihmiset joskus nukkuvat koiranunta, sanoo arvostettu lehti:


Myös valas nukkuu koiranunta. Hmm…? Kuulostaa kummalliselta, mutta totta sen täytyy olla, jos niin lehdessä lukee.

Kissa taas voi olla valveillakin vähän nukuksissa. Esko ainakin välillä valvoo toinen silmä kiinni. Minä olen antoisasti nukkunut talviuntani ja uneksinut mm. siitä, että olisin Kissamaan kuningas. Ajattele, miten komea olisin kultainen kruunu päässä valtaistuimella torkkuessani. Miau! Voisin komennella alamaisiani. Tai niin no, niinhän minä taidan kyllä tehdä nytkin.

Esko on ahkerana kutonut.

En minä tosin ihan koko kahta viikkoa ole laiskotellut. Olen myös työskennellyt ahkerasti. Yhtenä päivänä tein fysikaalisia kokeita kynttilän kanssa. Lopputulos oli sama, minkä jo tiesin, mutta ainahan voi tarkistaa, ovatko painovoiman lait muuttuneet.


Lintubongausta voi harjoittaa
turvallisesti kotonakin.

En ihan saanut kiinni.

Takan sytyttämisen jälkeen...

...saa palkinnoksi vähän rentoutua.

Valtakuntani paras tuoli.



Esko valvoo... vai torkkuu...?

Pitää vielä tehdä tarkat mittaukset
ja raportoida tulokset.

Sinne se kupsahti, kun kupsautti.

Minionsit kävivät. Ja siitä tosiaankin uuvuin. Yritin kyllä kovasti ottaa osaa perheen yhteiseen elämään, mutta raskaaksi se kävi. Onneksi myös Saksan Kisutäti on hyvä loikoilussa, niin pystyin viettämään suuren osan ajasta sen masun päällä.

Esko antaa suukon Minionsille. Hihi.

Ota sinäkin rennosti. Kohta taas alkaa ikävästi päivä pitenemään entisestään ja tulee aina vain valoisampaa. Miten sitä sitten voi nukkua, kun aurinko paistaa suoraan silmään?! Tai, jos oikein muistelen, kyllä sekin taitaa onnistua ihan hyvin. Mutta nyt komeroon lepäilemään siis! Mene sinäkin. Mau!


sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Komeroasiaa

Hyvää uutta vuotta vaan sinullekin! Nyt on nekin juhlat juhlittu ja voidaan alkaa odotella meidän kisujen synttäreitä. Hihi.

Meillä uusi vuosi meni rauhallisesti. Kun koko muu vuosi on ollut yhtä touhua ja tohinaa, niin nyt oli aika rentoutua ja levätä. Se paha puoli oli, että Mamilla tuli masu kipeäksi, eikä se päässyt tänään meille. Mutta toisaalta, säästyttiin hampaanpesutuokiolta. Kun Kisumummo ei vielä uskalla tunkea harjaa kitaani. Ja se on hyvä se. Kisumummolle siis.

Kisupappa viihtyi hyvin koko viikon meidän kanssa kotona. Autettiin kovasti tietokonetöissä ja se saikin ne rivakasti valmiiksi.
Alkuviikosta tehtiin rankasti töitä...

...oikein kahden kissan voimin.
Kisumummon sylkässä on ihanaa.


Oppista! Pitää välillä venytellä.

Esko opiskelee keittiötöitä.
Omatoiminen on.


Meillä on muuten koko yläkerta ihan uudessa uskossa. Saatiin uusi telkkukin. Sitä ei tosin ole ihan yhtä hyvä katsoa kuin alakerran telkkua. Tilaa on pöydällä nimittäin vähemmän.

On kyllä pikselit kohdallaan.

Hyvä on elokuvakin.

Raskasta on.


Tästä tulee elementtitalo.


Komea on!












Rakennettiin tänään myös piparkakuista prinsessalinna. Se on himpun verran kummallinen, kun Kisumummo fuskasi ja teki sen jämäpipareista tällä kertaa. Mutta ihan kelvollinen siitä minusta tuli, ainakin kaukaa katsottuna. Siinä on valot ja kaikki. Kisumummon mielestä se on kaikista kaunein, kun sammuttaa huoneesta valot. – Eikä siis laita niitä enää päälle.


Shh! Kisu nukkuu.
Eskoo jaksaa touhottaa lemmikin kanssa.
Ensi viikolla tulee Saksan Minionsit. Pitää kerätä voimia, että jaksaa olla komerossa viikon. Esko muuten pelkäsi kovasti raketteja. Mutta minä viksuna kissana menin varmaan turvaan. Komero on aina in.