Meillä on ollut ihan taivaallisen ihana viikko. Nimittäin
Oulun Kisutäti tuli ja oli ja piti sylkässä. Voiko kissa enempää toivoa? No, ei
voi. Eikä osattukaan toivoa, mutta saatiin vielä parempaa.
Muistatko, kuka oli Suomen viisain ihmisihminen? No, Esko Kivikoskipa tietenkin. Kirsti-täti aina kysyi Eskolta vaikean kysymyksen ja Esko vastasi siihen viisaasti ”kyllä”.
 |
| Kuvakulma vain hämää! |
Minä taas luulen olevani Suomen viisain kissa. Mami kävi Heurekassa katsomassa kisun aivoja. Aika hienot olivat. Vähän pienenlaiset. Luulen, että minun aivoni ovat himpun verran suuremmat. Ehkä…
No enivei. Kisutäti tuli ja toi meille kiven. Pehmoisen ihanan kiven. Sen sisälle voi mennä tai lytätä se ja kehräillä päällä. Esko-Peskolla on kyllä nyt tullut paha tapa omia kivi ihan itselleen. Vallan pitää jonottaa, kun sisälle mahtuu vain yksi kisu. No, pentuja ehkä kaksi.
 |
Mitä Kisutäti oikein toi?
Pussi on ainakin tosi hieno. |
 |
| Jaa, siellä oli siis jotain sisälläkin! |
 |
| Voi olla sisällä... |
 |
| ...tai päällä |
 |
| Kisutädin sylkässä on ihan parasta. |
No, nyt Eskolla on toinenkin pesäkolo. Kisupappa toi sen ison ison kiipeilypuun alas ja naulasi seinään kiinni. Nyt tuntuu turvallisemmalta. Kisumummo suihkutti vain ihan ihan vähän kissanminttua joka puolelle puuta ja nosti Eskon pesään. Ja sinne se jäi. Ei varmaan uskalla tulla enää alas. Hihi. Ja nyt kivi on kokonaan minun. Purrrnau!
 |
Mennäkö vai eikö mennä,
siinä vasta pulma. |
 |
| Esko voikin pysyä tuolla ihan rauhassa. |
 |
| Kevätturrkukkapäivät ovat alkaneet! |
 |
| Tää on Mamille. Se on mun lempi ihmisihminen. |
 |
| Ahkerana ysätäväpäiväkortteja askarreltiin. |
 |
| Pitää välillä vähän levähdelleä. |
 |
| Muista sinäkin ystävää. Miau! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti