Juhlahumua

Hei. Meillä on taas oikea juhlaviikonloppu. Eilen vietettiin Kisupapan kunniaksi Isänpäivää ja tänään meidän poikien syntymäpäivää.

Kiitos, Mami. Hieno on.

Taas on vuosi vierähtänyt ja vieläpä aika vauhdikkaasti. Seitsemän vuotta nyt tulee täyteen. Kunnioitettava keski-ikä siis.

Viime vuonna juhlimmekin oikein olan takaa. Vieraita oli pitkälti toistakymmentä. Nyt otetaan vähän rauhallisemmin. Yksi syy on se, että muissa perheissä vietetään Isänpäivää tänään. Meillä se siirrettiin eiliseksi, koska onhan meidän kisujen synttärit nyt toki tärkeämmät.

Mami leipoi hienon kakun taas. Se on oikea kakkumestari. Ja me saatiin myös kortti. Sekin on tosin yhteinen Kisupapan kanssa. Mutta olkoon nyt tämän kerran. Siinä lukee, että sohvan hallitsijalle ja kaukosäätimien kuninkaalle. Pieni aivopähkinä sinulle, kuka on mitäkin. Hihi.

Esko sai silakoita, joita hän myös söi! Yök! Minulle taas laulettiin heti aamutuimaan: "Häppi pööttei tuu juu." Koska mehän olemme kuitenkin alkuperäisiä brittiläisiä.

Meidän kasvattajamme lapsuudenkodistamme Ruusutarhan kissalsta tulee tänään vieraisille. Mitähän kivaa se tuo tällä kertaa? Se on myös mukavaa, kun muistaa kehua meitä koko ajan kovasti. En oikein malta edes odottaa! 

Muuten meillä on ollut aika tasaista menoa. Kisupappakin tuli siis reissusta. Oli siellä kaksi viikkoa 30 asteen lämmössä. Me täällä taas katsoimme ikkunasta, kun lunta satoi. Joka päivä. Ja Kisumummo ja Mami lykkivät innoissaan lumikolaa. Joka päivä. Aamulla ja illalla. Kaunista tuli.

Somaa, eikö totta!

Me kissat taas keskitymme tähän aikaan vuodesta enemmän reviirin hallintaan. Eskolla on  Kisumummon tossut ja Kisupapan shortsit eli lyhkät. Kisumummo vieraili perheessä, missä kisulle tarjoiltiin ateria kaappiin. Sitä odotellessa. Miau!

Tossu on hyvä reviiri.

Vaatepino vielä parempi.

Henkilökunta! Missä se ruoka viipyy?

Eikö sana kuuluu! Masu on vallan typö tyhjä.

Saksan isompi Minions on oppinut kirjoittamaan.
Siansaksaa siis.