tiistai 20. kesäkuuta 2017

Ihminen lemmikkinä

Helsingin Sanomat julkeasti julkaisi tänään artikkelin ”Kissa lemmikiksi 10 000 vuotta sitten.”


Ajatelkaa! Heitä on käytetty yököttävien hiirien ja rottien pyydystämiseen. Siis orjina. Ja siitä olisi sitten kesytetty kotieläimeksi. Moskaa, sanon minä. Ehkä ammoisina aikoina typerät esi-isämme tekivätkin näin, mutta onneksi sitten saimme kuntoon kissojen vapautusrintaman ja siitä lähtien ihminen on ollut kisun kotieläin. Ja orjantapainen palvelija myöskin.

Meillä ihmisihmiset ovat oppineet tavoille aika hyvin. Ruokaa tulee säännöllisesti (ehkä hieman liian vähän kerralla tosin), toilettitilamme siivotaan päivittäin, Eskon kanssa käydään kävelyllä pihamaalla ja kadullakin, kun hän haluaa, lämpimiä vilttejä levitellään sinne sun tänne ja talvisin takkaan laitetaan elähdyttävä tuli ilakoimaan ja silitystä ja syliä saa melkein aina, kun sille ilmenee tarvetta.

Vielä on hiukan hiomista: emme ole saaneet niitä vieroittumaan hampaiden harjauksesta emmekä kynsien leikkaamisesta. Makuuhuoneen ovikaan ei aina aukea, vaikka kuinka koputtelemme sen takana. Mutta kaikki aikanaan. Hyvin ovat oppivaisia ne.


Iloista juhannusta sinullekin! Vietämme sen suloisesti sisätiloissa, tee sinäkin niin!

Anteeksi, kuinka monesti on toistettava, että
aamiainen tarjoillaan klo 7 eikä 7:30!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti