Heissan! Aurinko paistaa ja linnut laulaa. Kunpa pääsisi
vain niihin käsiksi. Meidän pitää tosin tyytyä lintubongaukseen, kun ulos ei ole
asiaa. Esko-Pesko kyllä on käväissyt jo pari kertaa pihalla, kun Kisumummo on
hakenut aamun lehteä ja jättänyt oven huolimattomasti auki. Esko olisi päässyt
ihan kunnollakin ulos, mutta valjaat nähtyään perääntyi huolettomasti
olohuoneen puolelle.
Minä olen päästellyt karvoja oikein olan takaa. Turkki on
aikamoisen upea turrukka. Pölläyttely onnistuu nyt tuosta noin vaan. Mutta
kyllä frisöörillä on myös mukavaa olla. Jaksan olla kammattavana tuntitolkulla.
Ja hyvät kasat siitä saakin aikaiseksi.
Pirtin kehräämö ja Ylistaron kehräämö tekevät muuten
kuulemma koirankarvoista lankaa. http://www.pirtinkehraamo.fi/erikoislangat/koirankarvalanka
Saisiko tästä hiirulaiselle sukat? |
Ja nyt saa kisunkarvalankaakin!
Näin se menee! |
Jo on aikoihin eletty. Että minusta tehtäisiin villapaita.
Mikä vielä pahempaa: villasukat tai –housut. Yök! Minä uskon enemmän ihan elävään
luomupeittoon. Ja siksi makoilenkin mielelläni kenen tahansa masun päällä, joka
vaan sohvalle pöllähtää kumolleen.
Olen edelleen lääkityksellä, jos kiinnostaa. Silmään kolmenlaisia
eri tippoja neljä kertaa päivässä. Kun Kisumummo lähestyy tippapullojensa
kanssa, en toki lähde karkuun, koska se olisi ihan turhaa. Kellahdan kyljelleni
lattialla ja tekeydyn 100-kiloiseksi. Se on ihan helppoa. Ja kun se yrittää
nostaa minua ylös, painaudun vain vastakkaiseen suuntaan. Siinä Kisumummo
sitten ähkii ja yrittää kammeta minua seisomaan. Jotenkin on puoliansa
yritettävä pitää. Silmä on kyllä jo vähän parempi, vaikka sitä ronkitaankin
neljän tunnin välein. Varmaan vastaanhangoittelu on edesauttanut asiaa.
Nappasin sen! Auringon nimittäin. |
Tästä ei villielukat tule! |
Esko bongailee tipejä. |
Viime viikolla paljastin, missä ihmissusi asuu. Helsingin keskustassa
on oikeasti Susi-raja. Sen sisäpuolelle eivät villielukat saa tulla. Vai onko
tuo sittenkin Sushi-raja. Mitä se sushi oikein olikaan...? Oliko se kuitenkin jotain
syötävää? Jaa, raakaa kalaako? Siihen minä on viiksikarvaani kastaisi. Toisin
kuin Esko, joka oli syönyt kuulemma haukea. Kauheaa! Hänen henkensäkin haisi
monta päivää raadolle.
Mami raskaan tenttipäivän jälkeen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti