lauantai 5. maaliskuuta 2016

Löytöjä

Heissan!

Ja hyvää löytöeläinpäivää vaan kaikille! Se on hyvä, ettei juhlita karkurieläinpäivää, vaan justiinsa niitä, ketkä on löydetty. Niin kuin Tollo-serkku esimerkiksi. Hänelle kuuluu erittäin hyvää, kiitos kysymästä. Ikkunat on naulattu umpeen, ettei käy enää hänelle samaa vahinkoa kuin viimeksi.



Jos vain näet kisun ulkona ilman omistajaa (tai ehkä myös koiran), ota heti yhteyttä Karkurit-sivustolle ja Löytöeläintaloon. Pikku ressukka saattaa olla eksyksissä ja tarvita apua.

Kakkoslaatua, mutta ihan söpö.
Minäkin olen tavallaan löytöeläin, koska – kyllä – minut on löydetty monen monituista kertaa. Ensinnäkin Mami löysi suloisen pentukuvani Ruusutarhan kissalan nettisivuilta kuusi vuotta sitten. Sitä kautta päädyimme Mamin synttärilahjoiksi. Se kyllä sykähdytti sydäntä. Tosin Esko-Pesko vähän sekundana tuli kaupanpäälle. Ja on minut löydetty senkin jälkeen. Milloin kellarista, milloin komerosta, milloin naulakon päältä keikkumasta.

Löysin sut!
Jos löytää hyvän masun, siitä kannattaa pitää huolta.






Etsivä löytää kisun!
Eikä pidä ajatella, että kotikisujen elämä olisi aina pelkästään ruusuilla tanssimista. Joskus saan pyydellä kellariin pääsyä tovin jos toisenkin. Ja kun vihdoin pääsen sinne, saan odotella sieltä pois pääsyä vaikka miten kauan. Ja komeroissakin olen joutunut viettämään aikaa tuntitolkulla, ennen kuin kukaan on osannut kaivata viehättävää seuraani. Kerran minut löydettiin Kisumummon vaatekaapista vasta kuuden tunnin vauhdikkaan etsiskelyn jälkeen.

Ja sitten – usko tai älä – minut on löydetty Instagramissa yli 2000 kertaa. Totta se on! Käypä vaikka katsomassa.

instagram.com sieltä vaan etsimään nimellä vainopupu

Minulla on siellä paljon hyviä ystäviä, kuten Ukko (ukko_the_cat) ja Henry (meet_henry). Kisumummon mielestä tosin Henry on liian söpö ja lellitty kissa, eikä se halua enää katsella häntä. Ja Henryllä onkin seuraajia jo ihan riittämiin.

Minulla on tänään siis 2000 seuraaja –juhlat. Ja Kisumummo leipoo juuri kakkua. Se saattaa olla pieneltä osaltaan myös Mamin loppukisakakku, tiedä häntä.

On meillä löytynyt muitakin eläimiä tietysti. Esimerkiksi pulleita, herkullisia välipala-kärpäsiä ikkunan väleistä ja nurkista. Kai se kärpänenkin on jonkinsortin eläin…?  Sitten Mami on löytänyt piilottamiani leluhiirulaisia kirjahyllyn takaa ja muista vakiopaikoista, jonne niitä sullon päivittäin.

Nyt on muuten myös turrukka-turkkipäivät. Mutta niistä ehkä tuonnempana.
Puhdaspyykkikorista voi löytyä yllätys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti