Hellurei taas! Linjoilla ollaan. Sihteerini Kisumummo oli lomailemassa, niin en voinut päivittää kuulumisiamme. Mutta nyt
kaikki ovat onnellisesti kotona. Eskon kanssa aina vähän stressaannutaan ja
pudotellaan turkiksia sinne tänne, jos ihmisperhe ei ole koossa. Minä sain
huolesta aivan silmätulehduksenkin. Kisupappa kiidättää meitä tänään lääkäriin.
Samalla kuulemma hoidetaan kaikki: rokotukset, silmät, madotukset. Ja kun
minulle on monta kertaa luvattu, että saan olla vähintään kolme vuotta kotona.
Mutta ei! Joka vuosi pitää lähteä reissaamaan jonnekin. Se ainoa hyvä puoli tässä on, että kisulääkäri aina kehuu minua vallan tavattoman kauniiksi. Ihan kuin en tietäisi sitä muutenkin. Hih.
Espanjanserkut. |
Kisumummo ja –pappa toki ikävöivät meitä lomallaan kovasti.
Paikalliset kisut tulivat lohduttamaan. Kisumummo jo hetken epäili, että
olimmeko tulleet samalla koneella, kun kohteessa odotteli kaksi kauniinväristä
paikallista. Mutta kotona me oltiin turvallisesti Mamin hoivissa.
Oletkin jo ehkä lukenut lehdistä, miten taitavia ihmisihmisten hoitajia me
kisut olemme. Hoitelemme diabeetikot ja muistisairaat tuosta noin vaan.
Ensin tutkitaan... |
Ja ihan ilman koulutusta, pyyteettömästi. Mitä nyt vähän
ruokaa ja silityspalvelua vastalahjaksi. Älä nyt ymmärrä väärin, ei me kuitenkaan
olla mitään valehoitajia.
Kisumummolla oli tänään pienen pientä vatsataudin poikasta.
Minä oitis siitä parantelemaan taikatassuillani. Palpointi ja muutaman kunnon kehräys ja taas
ollaan kunnossa!
Eikä suinkaan hutkita, vaan lämmitellään masut. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti