Kisu kisuista...

...ja hammas hampaasta. Ei vaineskaan, vaan siis kisu kisusta tykkää. Kisumummo ja –pappa taas viuhtoivat jonnekin matkalaukkujensa kanssa. Hetken siinä Eskon kanssa ihmettelimme, mutta hämmennystä ei kestänyt kauan. Koska Mami tuli. Siis kisuista kisuin ihmisihmisemme.

Valistustyö on joskus raskasta.

Ja kaikki on nyt paremmin kuin hyvin. Siis parhaiten. Pörinä on vallannut koko talon. Mami opiskelee ahkerasti ja minä tietysti autan. Muuten Mamin opinnoista ei varmaan tulisi oikein mitään. Pakko opettaa soluja sun muuta tärkeää.

Tieto on tungettava Mamin päähän oikein olan takaa. Siis hartiavoimin poljettava vaikka masusta sisään. Siellä on ja pysyy.

Vielä muutama ponnistus ja se on siinä.

Näillä Amerikan kisuilla näyttää olevan hauskaa.

Hän on hieman ehkä stressaantunut.

Tämä Hemingwaysin kisu ei todellakaan pidä
paparazzeistsa.

Kisumummo ja –pappa (voisikohan noille kehittää jonkun yhteisen nimen, kun ovat kuin siamilaiset kaksoset?) kävivät kuulemma Key Westissä asti kuuluisan kirjailijan Hemingwayn talossa katsastamassa 6-varpaisia kissoja. Niitä oli siellä kuin Vilkkilässä. Kumma, että pitää sinne asti mennä kissoja katsomaan, kun niitä on kotona kaksin kappalein. Tosin varpaita meillä on vain viisi, mutta sitäkin hienompia!

Menisitte ja pois...

Eskolle kaukaista sukua masun koosta päätellen.

Vilkkilän kisuista kertoo Herra Internet seuraavasti:

http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/montako_kissaa_oli_kuulussa_vilkkilassa

Siellä on porttia ja ämmää ja kisua kerrakseen.

Vilkkilän kissatko?

Mami! Kaikki on valmista päikkäreitä
varten.

Herra Hemingwayn kisut on nimetty vähän samaan tapaan kuin me Eskon kanssa (Herra Vihtori Väinämöinen ja Sir Aron Elvis). Sieltä löytyy Rita Hayworthia, Marilyn Monroeta, Clark Gablea yms yms. Aika moni edesmennyt jo. Toisin me. Kukoistavassa nuoruudessamme temmeltävät kisupennut. Miau.

Me autetaan Mamia myös päiväunilla. Tasaisesti kehräävä hurinamme vaivuttaa uneen kenet tahansa. Kumma että Mami malttaa loikoilla vain hetken, kääntelehtii ja vääntelehtii niin, ettei meinaa masun päällä pysyä. Huokailee ja tuskailee ja sitten nousee ylös. Juuri, kun olemme pääsemässä oktaavia ylemmäs pörinämme kanssa. Ihmiset ovat sitten levottomia olentoja!