Ilmavalvontakissa

Hei! Hyvää itsepäisyyspäivää Suomi! Ja minä! Ja koko ihmisperhe! Onhan se mahtavaa, että ollaan itsepäisiä. Eikö vain? Jos ei oltais oltu, ei oltais, eikö totta?

Meidän Kisuisomummo (on muuten jo melkein 100-v) oli kuulemma sodassa puolustamassa Suomea. Se oli ilmavalvontalottana korkeassa tornissa.
http://www.iltalehti.fi/talvisota/2009120410607349_ts.shtml

Valvontatornissa voi rentoutua

Olen ehkä vähän perinyt tätä siltä, kun minäkin tykkään ilmavalvonnasta. Sitä varten Kisupappa tuo minulle aina talveksi hyvän  ilmavalvontapuun eteiseen. Valvon siellä uskollisesti. Koska, jos nukahdan, putoan helposti alas. Ja se joskus vähän nolottaa, kun siitä tehdään niin iso numero. Heti ovat paparazzit kuvaamassa ja päivittelemässä. Eikä kukaan ole oikeasti huolissaan, miten minä voin. Niin kuin henkisesti.

Esko taas valvoo mielellään olohuoneen ikkunalaudalla. Siitä ei kukaan hätistele pois, kuten ruokasalista. Meillä on kahden tassun sääntö (ainakin kaksi tassua pitää olla ikkunalaudalla). Minkä voimme sille, että muut osiot solakoista kehoistamme eivät aina mahdu, vaan osa on pakko levittää ihan vähän ruokapöydälle? Esko ei kyllä myöskään aina jaksa valvoa, vaan nukahtelee silloin tällöin. Mutta sehän on ihan paras talviharrastus – torkahtelu.

Ikkunalaudalla on joskus ruuhkaa

No, enivei, jos Kisuisomummo ei olisi niin itsepäisesti vain valvonut ja valvonut tornissa, olisi vihollinen voinut hyökätä Suomeen ja valloittaa sen ihan tuosta noin vaan. Valloittaminen onkin valvonnan hyvä puoli. Kun minä valvon puussani ja tulee vieraita, valloitan heidän sydämensä hetkessä. Avaan vain silmäni apposen ammolleen ja näytän söpöltä. Se on ihan helppoa. Kokeile vaikka!

Tänään katsotaan yhdessä Kisumummon ja Kisupapan kanssa tv:stä Tuntematon sotilas ja illalla tietysti Linnan juhlat. Siellä riittää vilskettä ja hulinaa. Tarkkailemme  yhdessä pukuloistoa ja hurraamme Kisuisomummolle ja Suomelle - vaikka oikeasti olenkin britti.

Hyvä Suomi! Kyllä kannatti olla itsepäinen!