Tonttuillaan!

Mamin koristelut piristää, vaikkei olekaan lunta.

Nyt loistakaa oi kynttilät

Hei, tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika!

Ja niin todellakin on. Meillä raikaa joululaulut ja kaikki ovat hyvällä mielellä. Aina samat tutut joulusysteemit. Kisupappa tuo kuusen sisälle. Kellarista siis. Jostain syystä meillä ei ole koskaan oikeaa, metsäntuoksuista kuusta, vaikka me Eskon kanssa niin tykättäisiin siitä. No, mut onhan tääkin ihan komea.

Aattoaamuna me autetaan Mamia koristelussa. Joskus minun mielestä koristeita on liikaa ja niitä on pakko vähän karsia. Käpytontut ovat lemppareitani. Niiden metsästäminen on himohommaa. Vaikka muutaman leikkituokion jälkeen niitä ei voi enää tontuiksi kutsua.  Ne haluavat palata alkuperäiseen olomuotoonsa, kävyiksi. Vielä on kuitenkin yksi jäljellä. Kisumummo saisi jo tehdä uusia, että voin pitää jouluperinteestäni kiinni.

Eikös täälä ole vähän liikaa koristeita jo?

Sitten haetaan Kisuenot ja Napsukka-serkku. Hänen nimensä on siis Monsieur Napoleon Bonaparte. Hänet pitäisi Kisumummon mielestä laittaa laihdutuskuurille, mutta kuka jouluna haluaisi laihduttaa? Nyt nautitaan elämästä. Napsu asustelee kellarissa, kun hän on vähän arka ja yritti kerran hyökätä Eskon kimppuun, vaikka veljeni on häntä kolme kertaa isompi. Kellarissa on lämmintä ja mukavaa ja ihmisihmiset käyvät siellä koko ajan pitämässä Napsulle seuraa.

Tollo-serkku nauttii joulusta ihan omissa oloissaan kotosalla. Hänelle on aseteltu runsas jouluateria. Se sisältää ravinteikasta maksaa. Tollo siis syö ja nukkuu mahansa vieressä lopun aikaa.

Illalla ruokailun jälkeen alkaa paras hetki. Saadaan avata lahjat. Siis kaikkien. Narut on ihan parhaita! Mekin ollaan Eskon kanssa saatu jo monta pakettia. Mamin kisukaverit on kantaneet niitä meille selkä vääränä. Jännittää, mitä niissä mahtaa olla sisällä. Ja yhtään ei olla vielä kurkisteltu.

Milloin nää saa avata?

Napsu toivotetaan terveulleeksi meidän molempin voimin

Rattoisaa joulua sinullekin!