Täällä oli hirveää huutoa, kun ihmisihmiset katsoi telkusta,
miten sinivalkoiset pikkuihmiset riensi mustan hiiren perässä pitkin jäätä.
Suomi kuulemma voitti. Ja sen kyllä kuuli! Hurjaa menoa Pohjolassa.
Autoin eilen Kisupappaa purkamaan joulukuusen. Tai olin
tehnyt sitä jo öisin pitkin viikkoa, kun ne Minionsit oli kerrankin hiljaa ja
nukkumassa. Meidän kuusi koristellaan aina perinteisesti Mamin, Kisutädin ja
Kisuenojen mini-ihmisinä tekemillä koristeilla. On olkisydämiä, olkikelloja,
palloja ja ties mitä. Parhaita on – tai oli - käpytontut. Meillä on vielä yksi
jäljellä. Tai siis oli. Nyt se on kaksi. Käpy ja Tonttu. Toivottavasti
Kisumummo tekee niitä vielä joskus lisää.
Olisi mukava, jos Kisupappa joskus jättäisi meille kuusen
tähystystorniksi. Eihän sitä koskaan tiedä, keitä pihamaalla liikuskelee. Olen
nähnyt ainakin yhden aika hurjan näköisen oravan ja keltaisen äkäisen pikkulinnun.
Tai olisiko ollut nälkäinen. Nyt on niin hirvittävän kylmä, että pikkutiputkin
jäätyy ilmaan lentäessään. Niitä voi kuulemma kesyttää antamalla ruokaa.
Tää on talitintti. |
Herra Internet osaa neuvoa ruokinta-asiassakin.
Muista, että jos aloitat ruokkimisen, jatka sitä kevääseen
asti, kiitos!
Mutta vielä siitä joulupuusta. Kauneimmat koristeet ovat
tietysti me – minä ja Esko.
Hyvää kisuvuoden jatkoa sinulle! Miau!
Etsi kisu kuusesta. |
Kauneimmat joulukoristeet. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti