Hei vaan taas! Musiikki on iloinen asia. Muistatko, miten
suosittu aikoinaan oli ”Mustan kissan tango”. Se kertoo selvästi minusta – ja
ehkä vähän myös Eskosta. Kuuntelepa vaikka:
 |
| Paksut on, eikö totta?! |
Sanat voisi mennä kyllä näin: ”Jos mustan kissan saisin, mä
sitä tanssittaisin. Ja mustan kissan posket ne paksut posket on.” Jää kyllä vähän soimaan korvien väliin. Yritäpäs
sanoa oikein nopeasti monta kertaa peräkkäin: ”Mustan kissan paksut posket,
mustan kissan paksut posket, mustan kissan paskut pokset…” No, heti menin
sekaisin. Pitää vielä himpun verran harjoitella.
Kolme kissanpoikaa, Nippe, Nappe, Nöpötin, meni saunaan
siinä yhdessä hauskassa lastenlaulussa. Minä en kyllä mene saunaan, mutta
mankelointihuoneeseen aina, kun vain pääsen. Ja J. Karjalaisen ”Väinö, Väinö,
missä on se Väinö” on kanssa oivallinen tarina kisusta, joka lymyilee
piilossaan.
On aina mukavaa, kun joku huutelee minua pois kellarista:
”Väinö, tse, Väinö, tse!” Silloin tulen, jos joudan. Joskus vähän harmittaa,
kun on juuri suuri filosofinen viisaus ajautunut pääni sisään ja pitäisi kömpiä
ylös. Mutta jos Se Ihana Tyttö kutsuu, sitä ei voi kyllä mitenkään vastustaa.
Mami kuunteli eilen radiosta Juha Tapion laulua ”Tykkään
susta niin, että halkeen.”
Siitä tulee kyllä ihan kamala olo. Ajattele nyt, kun
joku halkeaa tykkäämisestä. Suolet vain leviää pitkin lattiaa. Yök!
Esko muuten yhtenä päivänä lähestulkoon söi suolia.
Nimittäin kaksi silakkaa. Kisumummo heltyi antamaan, kun Esko on ollut tiukalla
dieetillä ja hoikistunut kovasti. Minä
en kuuna päivänä söisi eläintä. En etenkään kuollutta. Vatsassa kiertää jo
pelkkä ajatuskin. Kärpäsiä ei tosin lasketa. Niissä on paljon proteiinia, eikä
niitä oikeastaan voi sanoa eläimiksi. Muutoin syön sivistyneesti kuivaruokaa
omassa yksityisessä ruokasalissani kellarin oven takana.
Jari Sillanpää laulaa: ”…sä ansaitset kultaa…”
Ja niin se on. Mami on mun Kulta isolla K:lla. Ja kultaa tuli! Hyvä Mami!! Kinuskikissa käskee muuten tehdä seeprakakun. Siitä tuli hyvä kultamitalikakku. Kisumummo teki sen valmiiksi jo ennakkoon aamulla, kun Mamin kisakunto näytti niin hyvältä. http://www.kinuskikissa.fi/suklaaseepra/
Huolestuin hiukkasen kyllä Afrikan seeprojen tilanteesta. Että
kauhea on kohtalo päätyä elämänsä viimeisinä hetkinä kakuksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Seepra
 |
| Kultaa on pokaalissa ja seepran päällä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti