Kissaloistossa Amsterdamin

Meillä ei ihmisihmiset sitten pysy millään aloillaan. Aina ollaan menossa tai tulossa. Matkalaukkuja pakataan ja puretaan. Ja me ahkerat kisut tietenkin autamme parhaamme mukaan. Jostain syystä sitä ei aina oikein osata arvostaa.

Pitkä häntä on vähän yliarvostettu koriste.

Tällä kertaa Kisupappa vei Kisumummon Amsterdamiin. Siellä olikin kissanähtävyyksiä vaikka muille jakaa. Lähes ensitöikseen kävivät kissamuseossa ja sen jälkeen nauttimassa virvokkeita paikallisen kisun kera. Hänellä oli kuulemma valtavan pitkä ja komea häntä. Napsu-serkku tulisi kateelliseksi, jos kuvan hänelle näyttäisi. Mutta eihän me näytetä. Annetaan serkkupojan kuvitella, että hänen häntänsä on Euroopan kaunein. 

Sillä aikaa kun nuo vanhukset laiskottelivat puukenkien maassa, me pidimme kotia pystyssä ja ohjeistimme minkä ehdimme ihmisnuorisoa tekemään parhaansa äitienpäivän eteen. Kisueno kävi pesemässä ikkunat. Nyt niistä muuten näkee paljon paljon paremmin läpi kaikkea mielenkiintoista, kuten kärpäsen. Ja myös erinäisiä pelottavia seikkoja, kuten naapurin kissan (Mami tosin nauroi, että oli mukamas vain kolmasosa Eskosta) sekä petollisen oravan. Näkeeköhän ne muuten myös meidät nyt paremmin? Hirvittävä ajatus. Pitää varmaankin lymyillä verhojen väliköissä.

Kaunis on ja varmasti maistuu!

Kisumami siivosi hiki hatussa. Sillä on kyllä hyvä tekniikka, johon pystyvät vain ihmisnaispuoliset ihmiset. Kun toinen käsi on imurin kahvassa, toisella voi somettaa kännykällä. Ja samalla kun kyykistelee (siis jos kyykistelee) sohvien ja sänkyjen alle imuroimaan, voi tehdä jalkakyykkää samalla. Tehokasta on. 

Toinen kisueno kokkasi gourmet-ruokaa, mitä me emme tietenkään olisi suuhumme laittaneet. Mutta hyvin näytti maistuvan kaikille. Mami vielä valmisti vaahtokarkkeja ja ison kakun. Mikä parasta, Kisutäti tuli Oulusta asti lellimään meitä. Lähetteli välillä vain hätäviestejä, ettei pääse ulos muiden joukkoon, kun me makoiltiin vuorotellen masun päällä. Ihanaa oli kaikilla siis.

Museossa nähtyä:

Kisut temmeltämässä.

Pelottava katukatti.

Kissalan nukkekoti.

Kylpytuokio.

Amsterdamilaista kaupunkikuvaa. Somistusta asunnon ikkunassa:

Amsterdamilainen koristekissa. Onkohan se muuten vielä elossa?

Sydäntikkariterkut kaikille!

Tämä tulee meidän kodin oveen. Tosiasiat on vain hyväksyttävä.

Hän ei tykkää olla esillä.

Kisutäti on ihan paras!