Kovat ajat koittavat

Minä en tällaista söisi, kun on kuivaruokaakin tarjolla.

Heissuli veissuli. Ihmisihmiseni rakastavat kissojen lisäksi hyvää ruokaa. Siksi ne kävivät eilen Kisuenon luona syömässä. Se on nääs ihan paras kokki. Tarjolla oli itse tehtyä tuoretta nauhapastaa valkoviinikastikkeessa, kampasimpukoita, jättikatkarapuja, itse tehtyä pestoa ja ties mitä. Ihan yliarvostettua, sanon minä. Eskon kanssa saatiin kököttää koko ilta kahdestaan tyhjien ruokakipposten äärellä, ennen kuin suvaitsivat tulla kotiin. 

Napsu tekee tietokonetöitä.

Ja mikä pahinta! Mami muuttaa viikoksi Kisuenon luo, kun se lähtee reissuun. Koska nääs Monsieur Napoleon Bonaparte siis Napsukka jäisi muuten viikoksi yksin. Ja eihän kissaa voi jättää niin pitkäksi aikaa. Sehän kuolisi jos ei ikävään, niin ainakin nälkään.

Napsu on ihan jees, vaikkei me niin tullakkaan toimeen. Ei tosin läheskään yhtä kaunis ole hän kuin minä. Maalaistollo on. Ei siis mitään rotua. No, häntä on aika pitkänhuiskea. Mutta sekin on oranssi eikä vivahteikkaan musta kuin minulla.

Sen päälle voi rentoutua.

Noin kauniisti pyytää ruokaa.

Aika kesy. Syö kädestä.

Maalaiskissat jotuu tekemään paljon töitä.
Tässä pyykin karvailuvuoro.

Napsu auttaa tekemään pastaa.

Et enää ikinä jätä mua sinne!, huutaa hän.

Eikä tässä vielä kaikki! Mami unohti yhtenä päivänä Eskon ulos. Lähti vaan jollekin ystävälleen ihan tuosta noin  vain. Loikkasi Esko-Peskon hihnan yli, kun hän kökötti pusikossa. Eikä Kisumummo ja –pappakaan olleet kotona. Vaikka kerroin, että Esko on ulkokissa, mutta ei hänkään siellä nyt tuntitolkulla halua oleskella. Siitä tuli aikamoinen huuto, kun Kisumummo pelasti kissaparan vihdoin viimein sisälle. Eikä yhtään suotta. Kyllä oli aika ikävästi tehty.

Järkyttynyt Esko ylipitkän ulkoilun jälkeen.

Nyt olenkin sitten teeskennellyt olevani Kisumummon paras ystävä. Mamiakin pitää vähän kouluttaa, että oppii, ettei minua, maailman ihaninta olentoa saa noin vain hyljätä. Nyyh.

Minä olen nyt Kisumummon sylinlämmittäjänä.
Raskastahan tämä on, mutta kai tässä viikon saa
joten kuten kulumaan, kun on mielekästä tekemistä.