Nyt on rapu tosiaankin rallannut. Kuuntele vaikka:
Rapu elää Suomessa äärirajoillaan, sanoo herra Internet:
Ja totta puhuu. Koska sitä pyydystellään syyskesällä tosi
tosi paljon. Eikä älyä karkuun mennä. Luulen, että se johtuu siitä, että rapu
menee takaperin. Ainakin jotkut ravut. Eikä silloin auta, vaikka kuinka eteensä
katsoisi. Jos nimittäin peräpää edellä laahustaa pitkin joen pohjia. Rapua syö
myös rutto. Kauhea tauti on se.
Rapu on hyvin hyvin herkkä olento, sanoo rouva Horroskooppi:
“Ravun
herkkää olemusta vaivaa tavallista useammin masentuneisuus, itsesääli, ujous ja
alemmuudentunto. Arvostelunpelko saa Ravun käpertymään kuoreensa pienenkin
moitteen uhatessa usein ilman mitään todellista aihetta.”
Puhutaanpa
hänestä siis kauniisti eikä kiusata. Mehän ei haluta loukata kenenkään
tunteita, eihän.
No enivei,
meillä oli siis rapukekkerit. Ja ihmisihmiset tosiaan söivät noita herkkiksiä.
Voitko kuvitella! Aika raakalaismaista oli se. Minä en eläintä söisi. Paitsi
kärpästä, mutta se onkin toinen juttu.
 |
| Esko, sut on nähty! |
Esko auttoi
kovasti juhlien järjestämisessä. Oli nenä koko ajan kiinni rapukattilassa. Ja juhlien
jälkeen viikkasi ja mankeloi astiapyyhkeet. Välillä yritti soluttautua eväskorissa ulos. Kovasti oli avuksi hän. Minä taas
autoin Kisupappaa rentoutumaan sohvalla. Siinä olikin niin kovasti hommaa,
etten paljon muualle kerinnytkään.
 |
| Ensin viikataan. |
 |
| Eipäs arvostella keskeneräistä työtä. |
 |
| Sitten vielä mankelointi. |
 |
| Hyvää työtä, Esko! |
 |
| Tämä se vasta on rankkaa. |
Minäkin
päätin pistää vähän nokkaani ulos ja ottaa raitista ilmaa. Mutta vain vähän,
kun olen kuullut raitisilmamyrkytyksestä. Se mahtaa olla vaarallinen tauti se.
 |
| Eiköhän se ollut tässä. |
 |
| Ujojen ryhmäterapia. |
Tänään
vihdoin viimeinenkin vieras lähti ja minä saan taas olla rauhassa Mamini
kanssa. Huomenna muuten alkaa Mamin koulu. Se aikoo lähteä pilettämään, ettei
kukaan huomaisi, miten nössö se on. Minusta nössöys on ihan parasta. Miau!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti